10 lupausta lapsillemme materiaali

10 lupausta julisteita saatavilla ilmaiseksi paikallisseurakuntiin. Tilaa sirpa.iivari@adventtikirkko.fi

Tässä alla julisteisiin kuuluva pienryhmämateriaali, joka tarkoitettu seurakuntien aikuisille, johtokunnan jäsenille ja vanhimmille. Materiaali soveltuu myös kahden aikuisen hartaushetkiin. 

TEHDÄÄN SEURAKUNNASTA ENTISTÄ LAPSIYSTÄVÄLLISEMPI PAIKKA

MATERIAALI EI OLE SUORANAISESTI LASTEN VANHEMMILLE, MUTTA SITÄ VOI HYÖDYNTÄÄ KOTONA ESIM. VANHEMPIEN YHTEISESSÄ HARTAUSHETKESSÄ OIVA MATERIAALI MYÖS ISOVANHEMMILLE!

   

Kymmenen lupausta lapsillemme

Voimmeko tehdä seurakuntaelämästä merkityksellistä ja nautinnollista lapsillemme?

Kirjoittanut: Karen Holford

Minkä tahansa seurakunnan suurin evankeliointipotentiaali löytyy työstä, jota tehdään seurakunnan omissa jumalanpalveluksissa joka viikko istuvien lasten parissa. Nuoren ja energisen mielen omaavana yleisönä lapset tutkivat, maistelevat ja miettivät, onko seurakunta heille tärkeä, merkityksellinen, välittävä ja iloa antava yhteisö, vai vaikuttaako siltä, että heitä vain suvaitaan siellä siihen asti, kunnes he kasvavat ja menevät kasteelle. Jos me emme toivota lapsia tervetulleiksi, jos he eivät tunne itseään turvallisiksi, jos heidän kysymyksiinsä ei vastata eikä heidän lahjojansa käytetä, saatamme vahingossa kääntää heidän sydämensä pois heidän rakastavasta Taivaallisesta Isästään.

                      On surullinen tosiasia, että joka viikko monet lapset seurakunnissamme ympäri maailman ajattelevat, että kirkossakäynti on tylsää ja merkityksetöntä. Jotkut istuvat kauniisti kuin enkelipatsaat, mutta heidän suonissaan virtaa villi kauna. He saattavat näyttää siltä kuin he kuuntelisivat, mutta usein heidän ajatuksensa harhailevat kymmeniin eri suuntiin. Jotkut lapset kokevat kirkon paikaksi, jossa aikuiset jatkuvasti nuhtelevat heitä siitä, että he liikkuvat liian nopeasti, vääntelehtivät, piirtävät kynällä, puhuvat liian kovaa, pudottelevat asioita ja niin edelleen. Jotkut ovat jo mielessään päättäneet, ettei seurakunnalla ole heille mitään tarjottavaa ja heti, kun he ovat riittävän vanhoja, he keksivät tavan lopettaa siellä käyminen.

                      Onneksi yhä useampi seurakunta ja pienryhmä on alkanut tiedostaa lasten tarpeita ja alkanut osallistaa heitä tilaisuuksiinsa ja jumalanpalvelusohjelmaansa pitäen koko seurakunnan tarpeet mielessään. Monet ajattelevat luovasti ja keksivät uusia tapoja tutkia Raamattua visuaalisesti ja aktiivisesti saarnoissaan, sen sijaan, että kaikki tapahtuisi vain sanallisesti. He ymmärtävät ja toteuttavat adventtikirkon pioneerin Ellen G. Whiten neuvoja: ”Aina sopivan mahdollisuuden tullen toistettakoon lapsille kertomusta Jeesuksen rakkaudesta. Jätettäköön jokaiseen saarnaan jonkin verran tilaa lastenkin tarpeille.”[*]

 

 

Silmiä avaava kokemus

Jos haluat tietää, millaista kirkossakäynti on monille lapsille, kokeile seuraavaa yksinkertaista harjoitusta:

Istu pöydälle katse tyhjään seinään päin. Nyt saat kokea, miltä lapsista tuntuu istua kirkon penkissä sapattiaamuisin — heidän jalkansa eivät ylety maahan ja heidän selälleen ei ole mitään tukea. Kuuntele sitten saarna kielellä, jota et ymmärrä. Sellaisen voi helposti ladata internetistä. Kuuntele vieraskielistä saarnaa ainakin tunnin ajan, äläkä nouse pöydältä ennen kuin tunti on kulunut loppuun. Siinä istuessasi kuvittele, että joku on tuonut sinut kirkkoon, jossa et voi ymmärtää saarnaa. Istut siinä siis tunnin ajan, ja vaikka saarna olisi kuinka mahtava tahansa, sinä et saa siitä mitään tolkkua. Kuvittele sitten, että joku kutsuu sinut uudestaan seuraavalla viikolla. Mitä vastaisit? Haluaisitko mennä uudestaan? Mitä jos joku veisi sinua tuohon samaan seurakuntaan joka viikko kymmenen vuoden ajan ja sitten kysyisi sinulta, haluatko liittyä kyseiseen seurakuntaan? Nyt kun olet tehnyt tämän yksinkertaisen harjoituksen, mitä luulet lapsen vastaavan?

Luovia keinoja

On paljon muitakin tapoja, joilla paikallisseurakunnat voivat pohtia keskuudessaan olevien lasten kokemuksia. Etelä-Englannin piirikunnan lastentyön jaosto on kehitellyt erityisen aineiston, jonka avulla paikallisseurakunnat voivat ottaa lapset paremmin huomioon työssään. Aineiston nimi on ”Kymmenen lupausta lapsillemme”. Pakettiin kuuluu kymmenen värikästä ja vetoavaa julistetta sekä pienryhmämateriaali.

  1. Tavoillamme huolehtia sinusta me autamme sinua ymmärtämään, kuinka paljon Jumala rakastaa sinua.
  2. Me autamme sinua tuntemaan itsesi tervetulleeksi joka kerta, kun tulet seurakuntamme pariin.
  3. Me kuuntelemme sinua, otamme tarpeesi huomioon ja panemme ne tärkeimpien asioiden joukkoon seurakunnan toiminnassa.
  4. Me varmistamme, että tunnet itsesi aina turvalliseksi, kotoisaksi ja erityiseksi keskuudessamme.
  5. Me iloitsemme kanssasi silloin, kun sinä iloitset, ja me lohdutamme sinua silloin, kun sinulla on surua.
  6. Me toivotamme sinut tervetulleeksi käyttämään erityislahjojasi jumalanpalveluksissamme.
  7. Me autamme sinua oppimaan, että Jeesus rakastaa sinua, kuoli sinun puolestasi, antaa sinulle anteeksi ja on valmistamassa sinulle erityistä sijaa taivaassa.
  8. Me olemme käytettävissä, kun mietit elämää ja Jumalaa. Me kuuntelemme sinua ja autamme sinua löytämään vastauksia.
  9. Me olemme täällä ohjaamassa ja tukemassa sinua, kun opettelet seuraamaan Jeesusta jokapäiväisessä elämässäsi kristittynä.
  10. Me rohkaisemme sinua etsiessäsi ja löytäessäsi omia erityisiä tapojasi palvella Jumalaa ja jakaa hänen rakkauttaan toisille.

Iso-Britanniassa adventistiseurakunnat käyttävät eri tavoin näitä ”Kymmentä lupausta lapsillemme”. Eräässä seurakunnassa tutkitaan jokaviikkoisen rukouskokouksen yhteydessä julisteiden teemoja. Keskustelut ovat johtaneet seurakunnan rukoilemaan sen puolesta, miten he voisivat kehittää hengellisesti ravitsevaa ohjelmaa keskuudessaan oleville lapsille. Eräässä toisessa seurakunnassa on käytetty julisteita saarnasarjan perustana. Joissakin seurakunnissa keskitytään yhteen julisteeseen per kuukausi ja otetaan tuon yhden julisteen aiheet rukousten ja seurakunnan tilaisuuksien teemoiksi kyseisessä kuussa. Vielä joissakin toisissa seurakunnissa käytetään aineistoa kymmenen erityisen sapatti-iltapäivän ohjelman laatimiseen koko seurakunnalle.

Innoitusta muutokseen

”Kymmenen lupausta lapsillemme” ovat jo innoittaneet muutokseen. Eräs pastori kutsui seurakuntansa lapset ja teinit puhumaan seurakunnan johtokunnalle omista tarpeistaan ja huolenaiheistaan. Eräs teinipoika kertoi, ettei hän kehdannut tuoda kavereitaan kirkkoon seurakunnan itselleen valitseman nimen tähden. Kun hän selitti syyn, johtokunta päätti muuttaa seurakunnan nimeä. Eräs toinen nuori teinityttö kertoi, että hän oli päättänyt jättää kyseisen seurakunnan ja yrittää etsiä sellaisen seurakunnan, jossa välitettiin enemmän nuorista. Kun hänet oli kutsuttu puhumaan johtokunnalle, hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että hänen seurakunnassaan taidettiin sittenkin välittää nuorista.

                      Toisissa seurakunnissa osallistetaan lapsia ja heidän luovia ideoitaan käytetään aktiivisesti joka ainoassa jumalanpalveluksessa. Lapset, jotka ovat tulleet kirkkoon isovanhempiensa mukana, kutsuvat nyt omia vanhempiaan kirkkoon katsomaan, mitä kaikkea kivaa he siellä tekevät. Useissa seurakunnissa pidetään nyt kerran kuussa kaikenikäisille tarkoitettuja jumalanpalveluksia, joissa käytetään moniaistisia tekniikoita raamatunkertomusten avaamiseksi tavoilla, jotka palvelevat lapsia ja heidän perheitään.

                      Jos todella haluamme voittaa ihmisiä Jeesukselle, meidän tulee aloittaa omista seurakunnistamme ja omista lapsistamme. Ne lupaukset, jotka me annamme heidän hengellisyytensä ravitsemiseksi, auttavat meitä rakentamaan huomaavaisen, välittävän, huolehtivan ja luovan seurakunnan, jossa ihmiset voivat kokea yhä enemmän Jumalan kaikenkattavaa ja rakastavaa armoa.

Tämän artikkelin kirjoittaja Karen Holford on Trans-Euroopan osaston lasten-, perhe- ja naistentyön johtaja.  

 

[*] Ellen G. White, Child Guidance, s. 552.  

TÄSTÄ ALTA VOI KOPIOIDA JA TULOSTAA MATERIAALIN 

 

Kymmenen lupausta lapsillemme

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten

 

Lupaus 1: Lapsista huolehtiminen

Lupaus 2: Lasten toivottaminen tervetulleiksi

Lupaus 3: Lasten kuunteleminen

Lupaus 4: Lasten pitäminen turvassa

Lupaus 5: Lasten tunteiden jakaminen

Lupaus 6: Lasten armolahjojen käyttäminen

Lupaus 7: Lasten tuominen Jeesuksen luo

Lupaus 8: Jumalaan tutustuminen yhdessä lasten kanssa

Lupaus 9: Lasten hengellisen kasvun vaaliminen

Lupaus 10: Lasten arvostaminen

 

 

  1. Lapsista huolehtiminen

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 1:

 

”Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme.” (1. Joh. 4:11.)

 

Rukoilkaa, että Jumala osoittaisi teille, kuinka paljon hän rakastaa teitä ja kuinka paljon hän rakastaa seurakuntanne lapsia.

 

Lukekaa 1. Kor. 13. luku ja listatkaa joitakin niistä tavoista, joilla Jumala on osoittanut ihmeellistä rakkauttaan teitä kohtaan.

 

Kertokaa toisillenne omakohtaisia kokemuksianne siitä, miten joku teki jotakin erityisen rakastavaa teille, kun te olitte lapsia.

  • Mitä he tekivät?
  • Miksi se oli niin erityistä?
  • Mikä vaikutus heidän rakastavilla teoillaan on ollut siihen, mitä ajattelit itsestäsi silloin lapsena ja mitä ajattelet itsestäsi nyt aikuisena?

 

Rakkautta voidaan osoittaa seurakunnassanne olevia lapsia kohtaan muun muassa:

  • Välittävin ja kannustavin sanoin: kysy lasten nimiä; kysy, mitä he nauttivat tehdä, missä he ovat hyviä jne.
  • Hymyilemällä
  • Huomaavaisin pikku lahjoin
  • Auttavin teoin
  • Hyväksyvällä, joustavalla ja myönteisellä asenteella
  • Viettämällä aikaa jonkun lapsen kanssa tehden jotakin sellaista, mistä juuri kyseinen lapsi nauttii

 

Kysykää itseltänne, mitä Jeesus tekisi osoittaakseen rakkauttaan jokaiselle seurakuntanne lapselle, jos hän vierailisi seurakunnassanne tänään.

 

Ottakaa tavoitteeksenne joka viikko auttaa ainakin yhtä lasta tuntemaan itsensä Jumalalle erityiseksi sen perusteella, mitä te teette ja sanotte.

 

Miten aiotte tänään osoittaa Jumalan rakkautta jollekin seurakuntanne lapselle?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

2. Lasten toivottaminen tervetulleiksi

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 2:

 

”Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.” (Matt. 18:5.)

 

Rukoilkaa, että osaisitte ottaa lapset vastaan ja toivottaa heidät tervetulleiksi seurakuntaan samalla tavoin kuin Jeesus olisi tehnyt.

 

Miettikää hetkeä, jolloin itse tunsitte olonne ei-tervetulleiksi ja ei-toivotuiksi.

  • Mitä tuolloin tapahtui?
  • Tehkää luettelo teille tehdyistä asioista, jotka saivat teidät tuntemaan itsenne ei-tervetulleiksi.

 

Miettikää hetkeä, jolloin tunsitte olevanne erityisen tervetulleita.

  • Mitä tapahtui?
  • Tehkää luettelo teille tehdyistä asioista, jotka saivat teidät tuntemaan itsenne erityisen tervetulleiksi.
  • Millainen vaikutus hetkellä oli siihen, mitä tunsitte paikkaa ja sitä ihmistä tai niitä ihmisiä kohtaan, jotka toivottivat teidät tervetulleiksi?

 

Tässä joitakin tapoja, joilla voitte saada seurakuntanne lapset tuntemaan olonsa tervetulleiksi:

  • Tervehtimällä heitä nimeltä
  • Kysymällä, mitä heille kuuluu
  • Kysymällä heiltä, mikä oli parasta, mitä heille tapahtui kuluneella viikolla
  • Kysymällä heiltä, mitä te voisitte tehdä, jotta kirkkoon tulo olisi heille iloinen kokemus
  • Auttamalla heitä löytämään, mitä he tarvitsevat, esim. juotavaa, lasten Raamatun, nenäliinoja jne.
  • Varmistamalla, että WC-pöntöt, lavuaarit, saippua ja pyyhkeet ovat puhtaita ja lasten ulottuvilla
  • Antamalla heille jotakin, mikä on erityisesti heitä varten ajateltu, esim. raamatunkertomukseen pohjautuvan tehtäväpaperin

 

Miten voitte ottaa seurakuntanne lapset vastaan ja toivottaa heidät tervetulleiksi samalla tavoin kuin Jeesus olisi tehnyt?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

3. Lasten kuunteleminen

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 3:

 

”Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan[.]” (Jaak. 1:19.)

 

Rukoilkaa, että Jumala auttaisi teitä ymmärtämään seurakuntanne lasten tarpeita.

 

Varatkaa aikaa siihen, että voitte kuunnella seurakuntanne lapsia. Heillä on tärkeitä asioita kerrottavana meille, mutta heitä harvoin kutsutaan jakamaan ideoitaan.

 

Kokeilkaa seuraavaa lähestymistapaa. Jokin aika ennen kuin kokoonnutte ryhmänä keskustelemaan tästä aiheesta, antakaa jokaiselle seurakuntanne lapselle ja aikuiselle paperit, joille pyydätte heitä piirtämään tai kirjoittamaan vastauksen seuraavaan kysymykseen: ”Mitä me voisimme tehdä, että tämän seurakunnan lapset tuntisivat itsensä erityisen rakastetuiksi?” Kerätkää vastaukset yhteen ja kiinnittäkää ne kokoushuoneenne seinille.

 

  • Varatkaa ryhmässänne aikaa siihen, että jokainen kävelee ympäri huonetta ja lukee seinältä löytyviä erilaisia ideoita.
  • Varmistukaa siitä, että luette näitä ideoita ja kuuntelette lasten tarpeita samanlaisella myötätuntoisella asenteella kuin Jumalalla on lapsiaan kohtaan.
  • Antakaa jokaisen vuorollaan kertoa, mikä ehdotuksissa kosketti heitä eniten. Nyt ei ole tarkoitus kiistellä ehdotuksista tai yrittää puolustaa niitä; nyt on aika kuunnella ja reagoida niihin Jumalan rakkaudella täytetystä sydämestä käsin.
  • Antakaa jokaiselle ryhmän jäsenelle paperi, jonka he saavat taittaa keskeltä niin, että paperiin muodostuu kaksi saraketta.
  • Ensimmäisen sarakkeen yläosaan kirjoitetaan ”Mitä lapsi tarvitsee seurakunnassani”. Toisen sarakkeen yläosaan kirjoitetaan ”Mitä aikuinen tarvitsee seurakunnassani”. Pyydä sitten jokaista kirjoittamaan ajatuksensa ja ideansa otsikoiden alle.
  • Työskennelkää ensin yksilöinä ja kootkaa sitten koko ryhmän ideat yhteen.
  • Katsokaa nyt näitä kahta listaa, jotka olette yhdessä laatineet.
  • Kuinka listoilla oleviin tarpeisiin vastataan tällä hetkellä?
  • Onko listoilla sellaisia tarpeita, joihin ei ole vastattu? Miksi näin on päässyt käymään?

 

Lautasaktiviteetti

  • Anna jokaiselle edullinen paperilautanen. Pyydä kaikkia piirtämään lautasen alapohjaan piste sille etäisyydelle lautasen keskustasta kuin he ajattelevat lasten olevan seurakuntayhteisön toiminnan keskiöstä.
  • Mitä luulet, että seurakunnallenne tapahtuisi, jos lasten tarpeet laitettaisiin etusijalle ja aivan seurakuntanne toiminnan keskiöön?
  • Pyydä jokaista ryhmän jäsentä ajattelemaan jotakuta lasta, joka heidän mielestään on seurakuntayhteisön ulkolaidalla. Pyydä heitä piirtämään kyseisen lapsen kasvot lautasen yläpuolelle. Kannusta heitä rukoilemaan tuon lapsen puolesta ja etsimään keinoja

kuunnella, mitä lapsi tarvitsee. Pyydä jokaista sijoittamaan lautasensa paikkaan, josta se usein muistuttaa heitä siitä, kuinka paljon Jumala rakastaa seurakunnassanne olevia lapsia.

 

Kenen tarpeet ovat tärkeimpiä seurakunnassanne — aikuisten vai lasten?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

 

 

4. Lasten pitäminen turvassa

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 4:

”Ja te isät, älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan. ” (Ef. 6:4)

Rukoilkaa, että Jumala näyttäisi teille, kuinka auttaa seurakuntanne lapsia tuntemaan olonsa turvalliseksi, onnelliseksi ja mukavaksi.

 

Jakaantukaa ryhmässä pareiksi. Anna jokaiselle parille viisi punaista paperikorttia, joiden ylälaitaan on kirjoitettu sana ”vaara”. Anna jokaiselle parille lisäksi viisi sinistä paperikorttia, joiden ylälaitaan on kirjoitettu ”epämukavaa”. Anna heille vielä hieman valkotarraa. Tehkää sitten seuraava aktiviteetti:

  • Lähettäkää parit tutkimaan kirkon eri osia ja etsimään sieltä paikkoja, jotka voivat mahdollisesti olla lapsille joko vaarallisia tai epämukavia.
  • Jos parit löytävät paikan tai asian, joka huolestuttaa heitä, he kirjoittavat kortille syyn, miksi pitävät tuota asiaa tai paikkaa vaarallisena tai epämukavana lapsille. Sitten he kiinnittävät kortin valkotarralla kyseiseen kohtaan.
  • Varatkaa ainakin 15 minuuttia tätä tehtävää varten. Aikaa voi tarvita enemmänkin, jos kirkko on iso ja siellä on paljon tutkittavia alueita.
  • Kiertäkää sitten yhdessä ympäri kirkkoa ja katsokaa, mitä harjoitus opetti teille. Millaisia muutoksia kirkossanne pitäisi tehdä, jotta lasten turvallisuus ja mukavuus voidaan varmistaa?

 

Lasten turvallisuustietoisuus

  • Onko seurakunnallanne ajantasainen lastensuojelun opas, jota seurakunta noudattaa yksityiskohtaisesti? Onko kaikilta lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä pyydetty työntekijä- tai vapaaehtoissitoumus noudattaa lastensuojeluoppaan ohjeistusta? Ovatko kaikki lasten ja nuorten parissa työskentelevät saaneet hyväksytyn lastensuojelua koskevan koulutuksen?
  • Jos joku pahoinpitelisi tai hyväksikäyttäisi jotakuta lasta teidän seurakunnassanne, niin missä tällaista todennäköisimmin tapahtuisi ja mitä te voisitte tehdä varmistaaksenne, ettei niin voisi päästä tapahtumaan?
  • Missä vahinkoja voisi todennäköisimmin sattua ja kuinka ne voitaisiin estää?
  • Miten jotakuta lasta voitaisiin hengellisesti tai emotionaalisesti pahoinpidellä tai hyväksikäyttää seurakunnassanne?

 

Miten lapsia autetaan tuntemaan itsensä erityisiksi?

  • Kuinka voitte auttaa seurakuntanne lapsia tuntemaan itsensä erityisiksi?
  • Listatkaa kaksitoista ideaa ja valitkaa niistä kolme, joita ryhdytte toteuttamaan seuraavan kolmen kuukauden aikana. Miten toteutatte ideat käytännössä ja kuka on vastuussa siitä, että asiat oikeasti tulee tehtyä?

 

Mikä vaikutus sillä olisi seurakuntanne lapsiin, jos he joka kerta seurakunnan pariin tullessaan tuntisivat itsensä erityisiksi ja heille jäisi kaikesta turvallinen ja mukava tunne?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

 

5. Lasten tunteiden jakaminen

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 5:

 

”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” (Room. 12:15.)

 

Rukoilkaa, että Jumala näyttäisi teille, mitä hän tuntee seurakuntanne lapsia kohtaan.

 

Seurakuntayhteisöistä kasvaa vahvempia ja läheisempiä, kun ihmiset varaavat aikaa iloita iloitsevien kanssa ja surra surevien kanssa.

 

  • Ajattele jotakin oman lapsuusaikasi onnellista muistoa. Jaa muisto yhden muun ihmisen kanssa. Jos olet onnellisen muiston kuuntelija, etsi tapoja iloita kertojan kokemuksesta. Vaihtakaa osia niin, että molemmat saavat kertoa onnellisen muiston ja iloita siitä, kun kuuntelija iloitsee yhdessä heidän kanssaan sanomalla esimerkiksi: ”Tuo oli varmasti ihanaa! Olen niin iloinen, että sait tuollaisen kokemuksen! Miten ihmeellinen hetki!” jne.
  • Toistakaa harjoitus siten, että nyt kerrotte jonkin surullisen tarinan omasta lapsuudestanne. Tällä kertaa kuuntelijan on osallistuttava kertojan suruun: ”Olen niin pahoillani, että sinulla oli tuollainen kokemus. Minulle tulee niin surullinen olo, kun kuuntelen, mitä sinulle tapahtui. Sydämeeni sattuu, että olet joutunut kokemaan jotakin noin tuskallista ollessasi vasta lapsi.” On hyvä varata nenäliinoja tätä harjoitusta varten.
  • Kysy ryhmältä, miltä heistä tuntuu, kun joku iloitsee tai suree yhdessä heidän kanssaan. Tuntuuko heistä paremmalta, kun joku osallistui heidän kokemukseensa ja heidän tunteeseensa? Tuntuuko heitä kuunnellut henkilö nyt heistä läheisemmältä, kun tämä on toteuttanut raamatunjaetta (Room. 12:15) käytännössä?

 

Ajatelkaa seurakunnassanne olevia lapsia.

 

Kuinka paljon tiedätte heidän elämässään olevista onnellisista ja surullisista hetkistä?

 

  • Kirjoita joitakin seurakuntanne lasten nimiä erillisille korteille ja jaa jokaiselle osallistujalle yksi kortti.
  • Viettäkää pieni hiljainen hetki innoittavan musiikin soidessa taustalla. Pyydä jokaista osallistujaa keskittymään ajatuksissaan lapseen, jonka nimi on hänen kortissaan. Pyydä heitä pohtimaan, mitkä mahtaisivat olla kyseisen lapsen elämässä olevia onnellisia ja surullisia asioita. Pyydä heitä katsomaan lasta Jumalan silmin ja rukoilemaan, että Jumala auttaisi heitä näkemään sen, mitä hän näkee ja tuntee ja ajattelee, kun hän katsoo tätä kallisarvoista lasta.
  • Päättäkää tämä osuus lyhyeen rukoukseen, jossa pyydätte Jumalaa auttamaan teitä saamaan samanlaisen sydämen näitä lapsia kohtaan kuin hänellä itsellään on.
  • Purkakaa kokemusta yhdessä keskustellen. Mitä uusia näkökulmia Jumala antoi sinulle tämän harjoituksen kautta?

 

Tehkää luettelo kymmenestä tavasta, joilla voitte iloita iloitsevien lasten kanssa ja surra surevien lasten kanssa. Tehkää luettelon pohjalta toimintasuunnitelma.

Kuinka juhlitte yhdessä jonkun seurakuntanne lapsen kanssa tällä viikolla? Kuinka lohdutatte lasta, joka on surullinen? Milloin on tarpeellista keskustella lapsen vanhempien tai huoltajien kanssa lapsen tunteista?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

6. Lasten armolahjojen käyttäminen

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 6:

 

”Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi.” (Ps. 8:3.)

 

Rukoilkaa, että Jumala auttaisi teitä huomaamaan ne lahjat, joita hän on antanut seurakuntanne lapsille.

 

Kertokaa pareittain toisillenne siitä, kun itse olitte lapsia tai nuoria ja joku arvosti teidän lahjojanne ja pyysi teitä käyttämään niitä julkisessa tilaisuudessa.

 

Millaisia tunteita teillä oli, kun näin tapahtui? Pelkoa, innostusta, iloa? Tunsitteko itsenne erityisiksi, hyödyllisiksi, halutuiksi jne.?

 

Seurakuntanne lapsilla on erityisiä taitoja ja lahjoja, jotka Jumala on antanut heille käytettäväksi seurakuntanne rakentamiseen. Hän on määrännyt heidät todistamaan hänen voimastaan (Ps. 8:3).

 

Miten tunnistatte ne lahjat, jotka Jumala on antanut seurakuntanne lapsille? Ehkä voitte rukoilla ja pyytää tarkkanäköisyyttä. Voitte myös tiedustella lahjoja suoraan lapsilta itseltään ja heidän vanhemmiltaan. Antakaa lapsille myös mahdollisuuksia löytää ja käyttää omia lahjojaan seurakunnassanne.

 

Antakaa sopivan tilaisuuden tullen jokaiselle lapselle 2-osainen pakettikortti, jonka kannessa on lahjapaketin kuva. Pyydä lapsia kirjoittamaan nimensä kortin oikealle sisäsivulle niin, että siellä lukee ”(Lapsen nimi):lle Rakkaudella, Jumala.” Pyydä sitten lapsia miettimään yhdessä vanhempiensa tai lastentyön vetäjien kanssa, mitä lahjoja he ajattelevat Jumalan antaneen heille. Kirjoittakaa lista lahjoista pakettikortin vasemmalle sisäsivulle.

 

Kerätkää kortit talteen, jotta voitte niitä apuna käyttäen paremmin tunnistaa lahjoja, joita seurakuntanne lapsille on kenties annettu. Muista, että heillä voi olla vielä paljon muitakin lahjoja, joista he eivät vain ole vielä tietoisia. Seurakuntayhteisönne voi auttaa heitä löytämään nämä kätketyt aarteet.

 

Listatkaa ryhmänä niitä lahjoja, joita seurakuntanne lapsilla on. Tehkää sitten vielä lista tavoista, joilla voitte auttaa lapsia käyttämään Jumalan heille suomia lahjoja, esim. musiikkia, laulamista, puhumista, taidetta, luovuutta, rukousta, auttamista, rohkaisua, teknisiä taitoja jne.

 

Kuinka voitte ohjata ja tukea lapsia käyttämään lahjojaan rohkeasti, turvallisesti ja hyvillä mielin?

 

Lisää ideoita siitä, miten käyttää lasten lahjoja seurakunnassa, löytyy englanninkieliseltä internetsivustolta www.secadventist.com. Avaa otsikon ”Departments” alta kohta ”Children’s Ministries”, josta löytyy lisää aineistoa lasten osallistamiseksi seurakunnan toimintaan.

 

Miten aiotte osallistaa lapsia ja antaa heidän käyttää heidän Jumalalta saamiaan lahjoja tämän viikon jumalanpalveluksessa?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

7. Lasten tuominen Jeesuksen luo

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 7:

 

”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistenda on Jumalan valtakunta. (Mark. 10:14.)

Rukoilkaa, että Jumala auttaisi teitä jakamaan hyvän uutisen Jeesuksesta seurakuntanne ja yhteisönne lapsille. Rukoilkaa myös, että hän auttaisi teitä ymmärtämään, miten tärkeää on evankelioida niitä lapsia, jotka ovat jo seurakunnan vaikutuspiirissä, mutta jotka silti mielessään pohtivat, seuratako Jeesusta vai ei.

 

Keskustelkaa pareittain siitä, miten te kuulitte ja opitte jonkin seuraavista asioista:

  1. Jeesuksen rakkaus
  2. Jeesuksen kuolema ja uhri sinun puolestasi
  3. Miten Jeesus on antanut sinulle anteeksi
  4. Hänen tulevaisuuden suunnitelmansa lapsiansa varten

 

Ajatellen aihetta, josta keskustelitte, miten joku lapsi voisi oppia kyseisestä asiasta muutoinkin kuin lastenluokalla sapattisin.

 

Mitä mahdollisuuksia seurakuntanne käyttää auttaakseen lapsia perehtymään näihin aiheisiin heille itselleen sopivien erilaisten oppimistyyliensä avulla, kuten kirjoitettujen tai puhuttujen sanojen, visuaalisten kuvien tai esineiden tarkastelun kautta tai käytännön aistiharjoitusten tai fyysisen liikkeen avulla. Vain noin 30 % lapsista oppivat helpoiten verbaalisen kanavan kautta, jota kuitenkin käytetään useimmissa seurakunnissa kaikkein eniten.

 

Miten lapset oppivat näistä aiheista päivittäisessä elämässään joka viikko osana seurakuntayhteisöänne?

 

Miten voisitte suunnitella erityisiä tapahtumia ja vuorovaikutuksellista toimintaa, jotka auttaisivat seurakuntanne lapsia ymmärtämään näitä aiheita, jotka ovat niin keskeisiä meidän kristillisessä uskossamme?

 

Miten voitte tukea lasten vanhempia ja huoltajia siinä, kun he yrittävät jakaa uskoaan lastensa kanssa? Miten voitte tukea erityisesti niitä vanhempia, jotka eivät ole saaneet kokea perhehartauksia omassa lapsuudessaan?

 

Tutkikaa joitakin niistä erilaisista lähestymistavoista, joita seurakunnissamme käytetään lasten johtamiseksi Jumalan luo. Tehkää toimintasuunnitelma siitä, miten toteutatte ideoitanne käytännössä.

 

Miten aiotte auttaa jotakuta lasta oppimaan Jeesuksen rakkaudesta tällä viikolla?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

8. Jumalaan tutustuminen yhdessä lasten kanssa

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 8:

 

”Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan. Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla. , pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään.” (5. Moos. 6:6-7.)

 

Rukoilkaa, että Jumala auttaisi teitä tukemaan seurakuntanne lapsia heidän etsiessään Jumalaa ja heidän esittäessään tärkeitä kysymyksiä.

 

Ennen kuin kokoonnutte aikuisten kesken pohtimaan tätä aihetta, olisi ehkä hyvä jakaa seurakunnan lapsille valkoisia kortteja, joihin pyydätte heitä vastaamaan seuraavaan kysymykseen: ”Jos saisit kysyä Jumalalta ihan minkä kysymyksen tahansa, mikä se olisi?” Kerätkää vastauskortit talteen.

 

Aikuisten kokoontumisen alussa kierrättäkää lasten kirjoittamia kortteja piirissä. Tämä auttaa ryhmää ymmärtämään niitä kysymyksiä, joita tämän päivän lapset pohtivat Jumalasta.

 

Pyydä ryhmää kertomaan ajatuksiaan, joita lasten kirjoittamat kysymykset heissä herättivät. Muistakaa, että lapsilla voi olla hyvin erilaisia käsityksiä Jumalasta ja siitä, mikä on heille tärkeää. He elävät hyvin erilaisessa maailmassa kuin se, jossa suurin osa teistä aikuisista eli omassa lapsuudessaan.

 

Keskustelkaa sitten pareittain:

  • Millaisia kysymyksiä olisit itse halunnut esittää Jumalalle silloin, kun olit lapsi?
  • Kuka tai mikä auttoi sinua eniten pyrkiessäsi ymmärtämään enemmän Jumalasta ja pyrkiessäsi kehittämään uskoasi häneen?
  • Vastattiinko kaikkiin kysymyksiisi vai vieläkö kyselet ja yrität oppia Jumalasta?

 

Pyydä jokaista paria kertomaan koko ryhmälle joitakin heidän tarinoistaan ja ideoistaan.

 

Tehkää lista pääkohdista ja teemoista, jotka nousevat esiin tämän yhteisen keskustelun aikana.

  • Miksi on tärkeää, että lapset esittävät Jumalaan liittyviä kysymyksiä?
  • Mitä hyötyjä ja mitä ongelmia voi syntyä siitä, jos lapsille kerrotaan hyvin tarkasti, miten heidän pitää uskoa ja ajatella? Miten sinä voit auttaa lapsia tutkimaan uskoaan ja löytämään vastauksia joihinkin niistä kysymyksistä, joita he esittävät koskien Jumalaa?
  • Millaisia työkaluja lapset tarvitsevat siihen, että he voivat oppia luottamaan Jumalaan ja kasvattamaan omaa uskoaan häneen?

 

Miten aiotte tukea seurakuntanne lapsia siinä, kun he etsivät Jumalaa?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

 

9. Lasten hengellisen kasvun vaaliminen

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien lupausta 9:

 

”Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.” (Sananl. 22:6.)

 

Rukoilkaa, että Jumala antaisi teille rakastavaa viisauttaan tukiessanne seurakuntanne lapsia heidän erilaisilla hengellisillä elämänpoluillaan.

 

Autatte lapsianne tulemaan Jeesuksen opetuslapsiksi harjaannuttamalla ja ohjaamalla heitä seuraamaan häntä. Työskennelkää yhdessä ryhmänä ja luokaa oma määritelmänne sille, mitä ajatus ”tehdä opetuslapsiksi” (Matt. 28:19) tarkoittaa?

 

Tarkastelkaa määritelmäänne ja miettikää, kuinka se liittyy seurakuntanne lasten tarpeisiin. Kuinka te harjaannutatte, opetatte, tuette ja ohjaatte heitä tehdessänne heistä opetuslapsia? Pitääkö teidän muuttaa määritelmäänne niin, että se sopii yhteen Jumalan teille antaman kutsumuksen kanssa koskien lasten opetuslapseuttamista? Miten määritelmänne sopii yhteen seuraavien jakeiden kanssa: 5. Moos. 6:4–9; Mark. 10:14; Joh. 21:15 ja Ef. 6:4?

 

Anna jokaiselle ryhmän jäsenelle suuri paperiarkki ja joitakin värillisiä tusseja. Pyydä heitä kymmenen minuutin aikana piirtämään kartta hengellisestä matkastaan. He voivat toteuttaa sen parhaaksi katsomallaan tavalla. Pyydä heitä sitten lisäämään karttaan symboleita tai nimiä kertomaan niistä eri ihmisistä, jotka ovat tukeneet ja ohjanneet heitä hengellisesti heidän elämänsä aikana.

 

Jaa ryhmä pareihin, jotka voivat keskustella keskenään hengellisen matkansa kartoista. Pyydä heitä haastattelemaan toisiaan niistä ihmisistä, joita he ovat sijoittaneet karttaansa: kuka oli kaikkein merkityksellisin henkilö matkasi varrella ja miksi?

 

Millaisia eri vaikutuksia eri ihmisillä on ollut teidän elämässänne? Kuinka sinua ohjattiin hengellisesti lapsena ollessasi? Miksi me tarvitsemme toisia ihmisiä opetuslapseuttamaan ja opastamaan meitä?

 

Kirjoittakaa jokaisen seurakunnassanne käyvän lapsen nimi erilliselle kortille. Jaa kortit ryhmän jäsenten kesken. Joillekin voi tulla enemmän kuin yksi kortti. Anna ryhmäläisille aikaa rukoilla hiljaa mielessään niiden lasten puolesta, joiden nimet ovat heille jaetuissa korteissa. Pyydä heitä pohtimaan, missä kyseinen lapsi saattaisi tällä hetkellä olla omalla hengellisellä matkallaan. Katselkaa lapsia Jumalan silmin ja pyytäkää Pyhää Henkeä ohjaamaan teitä ravitessanne heidän hengellistä kasvuaan ja luodessanne rakastavaa seurakuntaa, joka toivottaa heidät tervetulleiksi ja tukee heitä nuorina uskovina.

 

Tehkää luettelo tavoista, joilla seurakuntanne voisi tukea erityisesti vanhempia ja heidän lapsiaan heidän erilaisilla mutta toisiinsa kytkeytyvillä hengellisillä elämänpoluillaan. Miettikää perheitä ja lapsia niin seurakunnassanne kuin koko yhteisössännekin. Jos teillä ei ole suunnitelmaa lasten opetuslapseuttamiseksi, voitte pyytää lastentyönjohtajia kertomaan teille saatavilla olevista resursseista.

 

Miten tuette seurakuntanne lapsia heidän opetellessaan seuraamaan Jeesusta?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.

 

10. Lasten arvostaminen

 

Ohjeita aikuisten ryhmäopiskelua varten koskien julistetta 10:

 

”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” (Ps. 139:14.)

 

Rukoilkaa, että sydämenne olisi avoin oppimaan seurakuntanne lapsilta, niin että voitte tulla enemmän heidän kaltaisikseen nöyryydessä, sinnikkyydessä, kuuliaisuudessa, rakkaudessa ja ihmettelyssä.

 

Kun Jeesus halusi näyttää opetuslapsilleen esimerkin todellisesta suuruudesta, hän asetti heidän keskelleen lapsen ja otti tämän syliinsä. Lukekaa Mark. 9:33–37 ja pohtikaa syitä sille, miksi Jeesus käytti pientä, hiljaista lasta opettaakseen opetuslapsilleen suuruudesta. Miksi Markus mainitsee, että Jeesus otti lapsen syliinsä? Mitä voitte oppia Jumalan luonteesta toivottamalla seurakuntanne lapset tervetulleiksi? Keskustelkaa tästä kysymyksestä yhdessä ja tehkää lista ideoistanne.

 

Miten voitte osoittaa näitä Jumalan luonteen puolia seurakuntanne lapsille? Vai ajattelevatko he, että Jumala ei pidä lapsista, koska seurakunnan aikuisilla on tapana valittaa, kun lapset tekevät sotkuja tai pitävät ääntä? (Lukekaa siitä, millainen asenne Jeesuksella oli: Matt. 21:15–17.)

  • Varatkaa lyhyt hiljainen hetki, jolloin kukin saa miettiä itsekseen, milloin on viimeksi ollut vuorovaikutuksessa (joko sanallisessa tai ei-sanallisessa) jonkun seurakunnan lapsen kanssa. Mitä ajattelet, että lapsi oppi Jumalasta sinun kauttasi ja mitä sinä opit Jumalasta tuon lapsen kautta?
  • Lukekaa Matt. 18:1–14 yhdessä. Ajatelkaapa tätä: joka kerta, kun olette vuorovaikutuksessa jonkun seurakunnan lapsen kanssa, teillä on mahdollisuus auttaa rakentamaan siltaa heidän ja Jumalan välille osoittamalla heille, kuinka Jumala hyväksyy heidät ja kuinka paljon hän rakastaa heitä ja kuinka lämpimästi hän toivottaa heidät tervetulleiksi yhteyteensä. Toisaalta saatat olla rakentamassa muuria heidän ja Jumalan välille, jos annat heille vaikutelman, että Jumala on vihainen ja helposti ärtyvä tyyppi, joka ei hyväksy heitä, vaan arvostelee heitä.

 

Ota nippu A4-kokoisia kartonkeja ja leikkaa ne kolmeen yhtä suureen tiilen muotoiseen osaan lyhyemmän laidan suuntaisesti.

 

Anna jokaiselle osallistujalle useampia kartonkipaloja ja punainen tussi. Pyydä heitä kirjoittamaan jokaiseen ”tiileen” yksi tapa, jolla seurakunnan aikuiset saattavat rakentaa muuria lasten ja Jumalan väliin, esim. tylyillä sanoillaan, torjuvalla asenteellaan tai käyttäytymisellä ja tavoilla, jotka kielivät siitä, etteivät lapset ole tervetulleita.

 

Kiinnitä tiilet kiinnitystarralla muuriksi kokoushuoneenne seinälle. Katsokaa yhdessä, mitä tiiliin on kirjoitettu. Pitäkää synnintunnustusrukous, jossa pyydätte anteeksi kaikkia niitä niin yksilöinä kuin yhteisönäkin tekemiänne tekoja, jotka ovat saattaneet viedä lapsia kauemmaksi Jumalasta.

 

Ottakaa tiilet pois seinältä ja poistakaa niistä kiinnitystarrat. Jakakaa tiilet ryhmän kesken. Pyydä jokaista ryhmän jäsentä lukemaan, mitä hänelle jaettuihin tiiliin on kirjoitettu. Sitten he saavat vihreää tussia käyttäen kirjoittaa tiilien toiselle puolelle, miten heidän olisi pitänyt toimia eri tavalla, jotta lapset tuntisivat itsensä tervetulleiksi ja aikuiset olisivat rakentamassa siltaa muurin sijaan.

 

Asettakaa tiilet nyt lattialle kuvaamaan siltaa. Lukekaa, mitä tiileihin on kirjoitettu. Polvistukaa sitten sillan ympärille ja rukoilkaa itsellenne sydäntä, joka nöyrästi toivottaa lapset tervetulleiksi seurakuntaan Jumalan lahjoina, jotka voivat kannustaa ja tukea teitä teidän hengellisellä matkallanne hänen valtakuntaansa.

 

Mitä sellaista olette oppineet lapsista tänään, mikä muuttaa suhdettanne heihin ja Jumalaan? Mitä olette oppineet Jumalasta tänään seurakunnassanne olevien lasten ansiosta?

 

Rukoilkaa yhdessä tämän pohdintatuokion aikana esiin nousseiden asioiden ja ideoiden puolesta.