Haluamme lapsille parasta. Siksi meidän on tarkkaan harkittava, miten rakennamme tervettä, kestävää ja elämää antavaa uskoa.
1. Älä pelottele lasta Saatanalla, pahoilla hengillä, lopun ajalla, helvetillä tai tuomiolla
Jos usko tarkoittaa lapselle pelkoa, monien täytyy myöhemmin hylätä uskonsa saadakseen hyvän elämän. Pelossa eläminen ei ole kestävällä pohjalla elämistä.
Esimerkkejä: ”Haluatko jäädä pois joukosta, kun Jeesus tulee?” ”Saatana on uskomattoman ovela, ja hän on kyllä sinun kimpussasi koko ajan, että saisi sinut lankeamaan.”
2. Älä käytä uskoa häpäistäksesi lasta
Häpeässä viesti on: ”Sinä et kelpaa sellaisena kuin olet.” Älä koskaan viesti tällaista lapsellesi. Jos käytät Jeesusta tällaisen häpeän luomiseksi lapsessasi, älä ihmettele, jos lapsesi myöhemmin hylkää uskon. Viesti lapsellesi sen sijaan sitä, että häntä rakastetaan ja hänet hyväksytään ehdoitta, ja että ”heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta”.
Esimerkkejä: ”Nyt enkelit itkevät!” ”Luuletko, että tuolla tavoin käyttäytyvät ihmiset kuuluvat taivaaseen?” ”Mieti, miten pettynyt Jeesus on sinuun juuri nyt.”
3. Älä käytä uskoa syyllisyyden luomiseksi
Syyllisyyteen perustuva usko ei ole tervettä uskoa. Jos Jeesusta käytetään pääasiassa syyllisyyden luomiseksi lapseen, ei pidä yllättyä, jos lapsi myöhemmin hylkää Jeesuksen. Ankkuroi moraalinen kehitys sen sijaan empatiaan ja myötätuntoon. Esittele Jeesus Pelastajana, joka ottaa pois meidän syyllisyytemme, kun me kadumme ja teemme sovinnon.
Esimerkkejä: ”Mitä Jeesus sanoi toisten nimittelystä tyhmiksi?” ”Mitä luulet Jeesuksen ajattelevan tuosta, mitä juuri teit?” ”Juuri siksi, että sinä teet niin pahoja asioita, Jeesuksen piti kuolla ristillä.”
4. Älä maalaa todellisuudesta joko–tai -kuvaa
Jos kaikki, mikä on seurakunnan ja sen oppien ulkopuolella, on Saatanan valtakuntaa, lapset pelkäävät tutkia, kehittyä, kyseenalaistaa ja tarkastella kriittisesti uskoaan. Sellainen usko ei voi koskaan olla heidän omaa uskoaan, ja sen tähden se voidaan helposti menettää. Kun lapsi sitten kokeekin hyvyyttä seurakunnan ulkopuolella tai pahuutta sen sisällä, hän saattaa tulla siihen tulokseen, että kaikki, mitä hänelle on opetettu, on valhetta.
Esimerkkejä: ”Koko maailma kuuluu Saatanalle.” ”Jos et kuulu Jeesukselle, kuulut Saatanalle.” ”Kumpi on iloinen, Jeesus vai Saatana, kun me käyttäydymme tällä tavalla?”
5. Älä tee tottelevaisuudesta hengellistä hyvettä
Lapset, jotka eivät uskalla sanoa aikuisille ”ei”, ovat alttiimpia pahoinpitelylle ja hyväksikäytölle. Kunnioita sitä, kun lapset kieltäytyvät jostakin, vaikka et voikaan hyväksyä sitä. Harjoitelkaa rajojen asettamista opettelemalla sanomaan ”Seis”.
Esimerkkejä: ”Muistatko mitä tapahtui, kun Aadam ja Eeva kyseenalaistivat Jumalan?” ”Muistatko, mitä Jumala käski Mooseksen tehdä tottelemattomille lapsille?” ”Saatana on kaiken kapinallisuuden takana.”
6. Älä anna lasten luulla, että he ovat vastuussa Jumalan onnellisuudesta
Jos Jumalan onnellisuus olisi riippuvaista lapsen hyvästä käytöksestä, hän olisi heikko, epävakaa ja epäluotettava Jumala, joka ei voisi koskaan olla myönteinen voimavara kenellekään. (On kyllä ihan sopivaa sanoa esim.: ”Luulen, että nyt sait Jumalan hymyilemään vähän leveämmin.”)
Esimerkkejä: ”Haluatko todella tehdä Jeesuksen surulliseksi?” ”Tuleeko Jumala iloiseksi vai surulliseksi, kun sinä teet noin?”
7. Älä anna lasten luulla, että he ovat vastuussa toisten pelastumisesta
Tällainen vastuu ei kuulu lapsille. Siinäkin tapauksessa, että uskot, että moinen vastuu kuuluu sinulle ja olet löytänyt tavan järkeistää vastuuta niin, että koet sen siedettävänä, muista, että lapset eivät välttämättä pysty samaan.
Esimerkkejä: ”Jos he eivät ota vastaan Jeesusta, he päätyvät tulijärveen.” ”Mitä jos he joutuvat ikuiseen kadotukseen vain sen takia, että sinä olit pelkuri, joka ei uskaltanut varoittaa heitä.”
8. Älä puhu halveksivasti niistä, jotka ovat erilaisia
Jos lapsesi vartuttuaan sattuisi alkamaan samaistua niihin, joita olet järjestelmällisesti halventanut, hän voi lakata puhumasta sinulle, ja suhde, johon olet satsannut puolet elämästäsi, voi vaarantua.
Esimerkkejä: ”Miten he voivat olla niin typeriä!” ”Jeesus sanoi meille, että monet tulisivat petetyiksi.” ”Meidän pitää rukoilla noitten raukkojen puolesta.” ”Onpa inhottavaa. Raamattu sanoo, että tuollaiset ihmiset eivät koskaan peri Jumalan valtakuntaa.”
9. Älä puhu halventavasti luonnontieteistä
Yleisin syy, jonka nuoret antavat sille, että he jättävät seurakunnan ja uskon, on se, että heidän on annettu ymmärtää, että heidän on valittava uskon ja järjen välillä. Tiede ei opeta mitään, mikä estäisi elävän uskon. Voimme vapaasti käydä vuoropuhelua tieteiden kanssa. Vaali uteliaisuutta ja itsenäistä ajattelua. Älä kohtele tieteentekijöitä tai tiedonhaluisia lapsia halventavasti.
Esimerkkejä: ”Voi noita tutkijaraukkoja. He uskovat, että maailma on miljardeja vuosia vanha. Ei noilla idiooteilla ole mitään käsitystä totuudesta. Me olemme onnekkaita, kun meillä on Jumalan sana.”
10. Älä ole liian aatteellinen
Eläminen jatkuvassa hätätilassa, jossa tavalliset toiminnot, kuten urheilu, harrastukset, taide, koulutus ja muu vastaava on laitettu tauolle, koska ”Jeesus tulee pian”, ei ole kestävää elämää pitkässä juoksussa. Tällainen usein luo katkeruutta lapsiin ja saa heidät etääntymään myöhemmin.
Esimerkkejä: ”Aikaa on vähän. Et kai halua käyttää viimeisiä kuukausia johonkin niin turhaan kuin — — (urheilu, taide, koulutus, matkustaminen, ystävyyssuhteet tms.), kun voisit sen sijaan jouduttaa Jeesuksen paluuta?” ”Unohda nuo unelmasi, ne eivät ole Jumalalta.”
Ohjeet suunnitellut Norjan Adventtikirkon perhetyön johtaja Harald Giesebrecht yhdessä työtiiminsä kanssa. Kääntänyt Päivi Helminen