Eri maiden polunkävijäasut poikkeavat toisistaan merkkien ja värityksen perusteella, mutta pääosasta asuja löytyy kansainvälisen polunkävijätoiminnan kolmikulmainen symboli, jossa on kilpi ja kilven päällä oleva miekka. Merkki on vuosina 1963-1970 maailman polunkävijäjohtajana toimineen John H. Hancockin suunnittelema vuonna 1946. Sen kolme kulmaa kuvaavat toiminnan hengellistä, fyysistä ja sosiaalista osa-aluetta. Kilpi symboloi uskoa Jeesukseen ja miekka Jumalan sanaa, Raamattua. Suomalaisessa polunkävijäasussa tuo kansainvälinen symboli esiintyy ns. ”maapallomerkissä”.
Kokonaisuutena polunkävijäasu on juhla-asu. Polunkävijäpaitaa huivin ja muiden yhteensopivien vaatteiden kera käytämme yhteisissä kokoontumisissa kuten leirin avajaiset ja päättäjäiset, lipunnostot ja -laskut, iltanuotiot, raamattutunnit, leirikirkko ja muut juhlahetket. Polunkävijähuivia sellaisenaan käytämme vapaammin silloin kun haluamme; kerhotoiminnassa ja leireillä aamusta iltaan.
Polunkävijäasu koostuu muutamasta perusasiasta:
- Polunkävijäpaita
- Paitaa käytetään kiinni napitettuna
- Paidassa pidetään siihen kuuluvat merkit oikeilla paikoilla
- Kansainvälisille leireille lähtevillä saa ja tulee olla paidassa Suomen pienoislippu.
- Paidan helma pidetään housujen tai hameen sisällä
- Paitaa käytetään vain polunkävijähuivin kanssa.
- Alaosa
- Siistit yksivärisiet mustat tai tumman siniset
- Pitkät housut tai polvipituiset tai pidemmät shortsit/hame.
- Polunkävijähuivi
- Polunkävijäasukokonaisuuden kanssa käytetään virallista, sinivalkoista polunkävijähuivia
- Huivia käytetään kaulassa, kolmion kärki selän puolella.
- Paraatiliina
- Liinan käyttö on vapaaehtoista
- Käyttöä suositellaan juhlahetkissä ja leirikirkossa.
- Ohjaajien asuun kuuluu lisäksi sinivalkoinen pillipunos.
Suomalaisen polunkävijäpaidan väri on khaki (eri vivahteita esiintyy). Hame ja housut (shortsit) ovat yksiväriset mustat tai tumman siniset. Virallinen suomalainen polunkävijähuivi on sinivalkoinen, jota käytetään polunkävijäpaidan kanssa. Vartioiden omia, ulkomaalaisia tai vanhempia keltaisia huiveja voi käyttää muuten oman harkinnan mukaan mutta ei polunkävijäpaidan kanssa. Paraatiliina on leveä sininen liina, joka kulkee oikealta olkapäältä vasemman lantion alapuolelle. Tähän liinaan kiinnitetään harrastemerkit sekä muut mahdolliset polunkävijämerkit joille ei ole paikkaa polunkävijäpaidassa. Polunkävijäasun osista voit kysyä omalta polunjohtajaltasi.
Polunkävijäpaitoja, huiveja, paraatiliinoja, pillipunoksia ja merkkejä on tilattavissa Suomen Polunkävijöiltä. Tilaukset mielellään vartioittain.
Polunkävijän vihreä tietokontti sisältää tarkat ohjeet asuun kiinnitettävistä merkeistä ja niiden sijainneista. Kaikilla ei kuitenkaan ole tuota teosta, joten alta löytyy tärkeimmät merkkiohjeet myös sähköisessä muodossa.
POLUNKÄVIJÄHUIVI on sinivalkoinen kaulassa käytettävä kolmioliina. Huivirengas on vapaavalintainen.
SUOMI-MERKKI kiinnitetään oikean taskun yläpuolelle vain silloin, kun polunkävijä osallistuu tai on osallistunut kansainväliselle Camporeelle.
PKS-MERKKI osoittaa, että polunkävijä on näyttänyt osaavansa käyttää turvallisesti puukkoa, kirvestä ja sahaa. Saatuaan merkin, polunkävijä saa käyttää teräaseita polunkävijätoiminnassa. PKS-merkki ommellaan vasemman taskun päälle.
HARRASTENAUHA kertoo, kuinka monta harrastemerkkiä on suoritettu. Ne ommellaan vasemman taskun yläpuolelle. Hopea nauha vastaa viittä ja kullanvärinen kymmentä suoritettua harrastemerkkiä. Musta nauha vastaa viittäkymmentä suoritettua harrastemerkkiä.
VUOSIPINSSI on pieni merkki, joka osoittaa saman asian kuin vuosinauhat. Puserossa käytetään vain yhtä pinssiä, viimeisintä. Pinssiä pidetään puseron vasemmassa läpässä napin yläpuolella tai tarvittaessa napin vieressä.
PILLIPUNOS on ohjaajan tunnus. Ohjaajilla on sinivalkoinen pillipunos ja Suomen polunkävijäjohtajalla kultainen. Pillipunosta käytetään vasemmassa olkapäässä ja pilliä pidetään vasemmassa taskussa.
MAAPALLOMERKKI on kansainvälinen polunkävijöiden tunnus. Se ommellaan vasempaan hihaan.
VUOSINAUHAT ovat värillisiä V-muotoisia laattoja, jotka ilmaisevat montako vuotta polunkävijä on osallistunut kerhoihin. Vuosinauhat ommellaan vasempaan hihaan niin, että ylimpänä on viimeisimmäksi saatu laatta. Ensimmäisen vuoden laatta ommellaan 80 mm maapallomerkin alapuolelle. Muut kiinnitetään siitä ylöspäin 3 mm:n välein. Ylimmän vuosinauhan ja maapallomerkin väli on 15 mm.
Ohjaajat, jotka ovat suorittaneet Master Guide -kurssin, ompelevat tähden vuosinauhojen ja maapallomerkin väliin.
PAIKKAKUNTAMERKKI kertoo sen paikkakunnan, jonka kerhossa polunkävijä on aktiivinen.
ILVESMERKKI on Suomen polunkävijöiden tunnus.
ASEMANAUHAT kertovat polunkävijän tehtävän tai aseman. Asemanauha on punainen nauha.
Asemanauhat ommellaan niin, että yksi nauha voidaan kiinnittää paikkakuntamerkin ja Ilvesmerkin väliin näitä siirtämättä. Jos nauhoja on useampia, joudutaan ilvesmerkkiä siirtämään alaspäin.
Yksi asemanauha tarkoittaa, että polunkävijä on vartionjohtaja. Kun vartionjohtaja vaihtuu, irrottaa edellinen asemanauhansa ja antaa sen uudelle.
Kaksi asemanauhaa tarkoittaa polunkävijäohjaajaa.
Kolme asemanauhaa tarkoittaa lippukunnan johtajaa.
LEIRIMERKKEJÄ voi ommella oikeaan hihaan Ilvesmerkin alapuolelle niin halutessaan. Leirimerkkejä voi myös ommella paraatiliinan taakse.
PALVELUSVUOSITÄHTI on pieni tähti, jonka keskellä oleva numero osoittaa polunkävijäohjaajan aktiiviset palvelusvuodet. Tähti ommellaan 10 mm Ilvesmerkin alapuolelle. Sen käyttö on vapaaehtoinen.
PARAATILIINAA Käytetään oikean olkapään yli vasemmalle lantiolle. Ensisijaisesti paraatiliina on harrastemerkkejä varten. Paraatiliinaan (taakse) voi ommella myös muita polunkävijätoimintaan liittyviä merkkejä, esimerkiksi leirimerkkejä siinä tilanteessa että oikeassa hihassa ei ole enää tilaa